Matt Mullenweg kirjoittaa erittäin osuvasti ensimmäisistä versioista. Tässä muutamia hänen ajatuksiaan maustettuna omillani.

Muistatko minkälaisen palautteen ensimmäinen iPod sai? Tai iPhone?

“No wireless. Less space than a nomad. Lame.” — cmdrtaco, Slashdot.org, 2001, reviewing the first iPod

“$400 for an Mp3 Player! I’d call it the Cube 2.0 as it wont sell, and be killed off in a short time… and it’s not really functional. Uuhh Steve, can I have a PDA now?” — elitemacor, macrumors.com, 2001, responding to the original iPod announcement

“hey – heres an idea Apple – rather than enter the world of gimmicks and toys, why dont you spend a little more time sorting out your pathetically expensive and crap server line up? or are you really aiming to become a glorified consumer gimmicks firm?” — Pants, macrumors.com, 2001

Ei kovin mairittelevaa. Mitä jos olisikin odotettu vielä hieman ja korjattu muutama pikkujuttu. Ja sitten vielä yksi.. ja vielä toinen.. on hyvin helppoa jäädä jumiin pienten korjausten tekoon ja unohtaa koko julkaisu.

“if you’re not embarrassed when you ship your first version you waited too long.”

Toinen puoli on, että jos kukaan ei käytä tuotettasi et opi mitään. “Usage is like oxygen for ideas.” Et voi tietää miten yleisösi suhtautuu tuotteesi ennen kuin saat sen heidän käsiinsä.

Me Kiskolla yritämme saada asiakkaidemme ideat ihmisten käsiin mahdollisimman nopeasti. Työstän tällä hetkellä työkalua tämän prosessin seurantaan ja suurimpana motivaattorina toimii Steve Jobsin lausumat sanat:

“Real artists ship.”