Toukokuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä vuonna 1940, Saksan armeija hyökkäsi Belgiaan ja Hollantiin. Seuraavan kahden viikon aikana käydyssä ns. salamasodassa saksalaiset sitoivat liittoutuneiden pääjoukot taisteluun ja muutama panssaridivisioona tunkeutui Ranskan kautta koukaten syvälle liittoutuneiden selustaan, motittaen liittoutuneet Belgian ja Hollannin alueelle.

Salamasota-termi syntyi mm. panssarikenraali Edwin Rommelin taktiikasta, jolla hän johti taistelua Ardennien metsissä. Ranskalainen 1. panssaridivisioona oli matkalla vastahyökkäykseen, kun se pysähtyi huoltamaan, suoraan Rommelin vahvistetun 7. panssaridivisioonan väijytykseen. Tuhottuaan vihollisen 175 vaunusta kaikki muut paitsi 17 vaunua, Rommelin joukot eivät kaivautuneet asemiin tai jääneet juhlimaan voittoa, vaan kiipesivät takaisin panssarivaunuihinsa ja jatkoivat hyökkäystään yhä syvemmälle Ranskaan ja liittoutuneiden selustaan. Saksalaiset jatkoivat pureutumistaan läpi linjojen sekä huoltoyhteyksien ja kahden viikon kuluttua hyökkäyksen alkamisesta saksalaiset saavuttivat Atlannin valtameren.

Voit soveltaa saksalaisen panssarikenraalin Blitzkrieg-taktiikkaa omassa palvelukehityksessäsi seuraavasti. Valitse kaikkein tärkein ongelma, jonka ratkaiseminen tuottaa sinulle eniten arvoa. Aloita kehityshankkeesi prototyypillä, joka pureutuu vain tämän tärkeimmän ongelman ratkaisemiseen läpi koko organisaation prosessien ja arvoketjujen. Vasta tämän jälkeen ryhdyt miettimään muita toisarvoisia ominaisuuksia ja ongelmia, joita hankkeesi tulee mahdollisesti ratkaisemaan.

Taklaamalla ensin tärkeimmän ja yleensä hankalimman ongelmasi kohdistat kehityseurosi oikeiden asioiden tekemiseen, etkä ratkaise näennäisesti tärkeitä mutta toisarvoisia ongelmia.

Kuva: Paul J Everett