Muutoksen takana on päätös. Kun ihminen, organisaatio tai yhteisö ryhtyy tekemään asioita – viemään roskia, toimittamaan tuotetta asiakkaalle, ratkaisemaan väestöpyramidin vinoutumista – on tehty päätös.

Usein päätöksen tekeminen on vaikeaa. Päätöksen esteenä ovat mm. laiskuus, pelko, poliittiset asiat, erimielisyydet. Mitä isompi päätös on kyseessä, sen hankalampaa päätöksen tekeminen voi olla.

Ihmiset pitävät usein päätöksiä lopullisina – ikään kuin tuomioina, jotka määrittävät kohtalon päätetyn asian osalta maailman tappiin asti. Kun jotain on kerran päätetty, niin se pysyy.

Yleensä päätöksistä on hyvä pitää kiinni, mutta on myös tärkeää tehdä uusia päätöksiä, kun tilanteet ja toimintaympäristö muuttuvat.

John R. Boyd oli Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja myöhemmin työskenteli sotilasstrategina Pentagonissa. Hän kehitti konseptin nimeltä OODA loop, joka on syklinen kehys päätöksien tekemiseen. OODA tulee sanoista Observe, Orient, Decide, ja Act. Boydin mukaan jokaisella itsenäisellä kokonaisuudella – henkilö, tiimi, organisaatio, valtio – on oma OODA loop ja kaikki päätöksenteko tapahtuu tässä syklissä.

Boyd oli hävittäjälentäjä, joten otetaan ilmataistelu tarkastelumme esimerkiksi. Lentäessään taistelutehtävää lentäjän kaikki päätökset perustuvat havaintoihin nykytilasta ja interaktioista sen kanssa (observe). Nämä havainnot ruokkivat seuraavaa, OODA loopin tärkeintä vaihetta, eli orientaatiota (orient). Lentäjä orientoituu tilanteeseen Boydin mukaan havaintojensa lisäksi myös mm. aikaisempien kokemustensa, uuden tiedon ja geneettisen sekä kulttuurisen perimänsä myötä. Näiden pohjalta hän muodostaa analyysin ja lopulta synteesin, joka ruokkii päätöksien tekoa (decide). Lentäjä toimii (act) tehdyn päätöksen perusteella. Tästä seuraa interaktiota ympäristön kanssa, joka tuottaa uutta informaatiota havainnointiin ja sykli alkaa uudelleen.

Kaartotaistelussa vihollisen kanssa lentäjä havainnoi viholliskoneen tilan ja liikkeet, oman koneen position, säätilan, ja niin edelleen. Hän käyttää saamaansa koulutusta, lentokoneiden suorituskyvyn tuntemusta ja tilannetajua kaiken tämän tiedon lisäksi orientoituakseen seuraavaan oikeaan liikkeeseen kaartotaistelun voittamiseksi. Tästä orientaatiosta seuraa päätös vastaliikkeestä vihollisen tekemään siirtoon ja lentäjä toteuttaa liikkeen.

Boyd oli myös sitä mieltä, että ilmataistelun voitti yleensä se pilotti, jonka oma OODA loop oli nopeampi kuin vastustajan. Toki lentokoneiden ominaisuuksillakin oli merkitystä, mutta pilotti, joka tekee nopeammin ja enemmän päätöksiä kuin vastapuolensa, pystyy pakottamaan vastustajansa reaktiiviseen moodiin ja ottamaan tilanteen sekä ilmataistelun haltuunsa.

Sama pätee niin organisaatioihin kuin henkilöihin. Yritys, jolla on nopea OODA loop, pystyy reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin nopeasti ja tekemään jatkuvasti keskimäärin oikeita ratkaisuja. Vaikka väliin mahtuisikin pari kyseenalaista projektipäätöstä, niin organisaatiota voidaan heti seuraavassa syklissä ohjata takaisin oikealle tielle. Älä siis pelkää tehdä vääriä päätöksiä, sillä voit korjata ne nopeasti, jos OODA loopisi on nopea.

“A time-compressed company does the same thing as a pilot in an OODA loop … It’s the competitor who acts on information faster who is in the best position to win.”
George Stalk, Competing Against Time

Pidä oma OODA loopisi nopeana ja tee mahdollisimman paljon päätöksiä. Näin pysyt aidosti ketteränä.

Kuva: Shandchem